Pellon riistanhoitoyhdistyksen perustava kokous pidettiin 13.8.1973. Kokouksen puheenjohtajana toimi Lääninhallituksen määräämänä Lapin riistanhoitopiirin riistapäällikkö Pasi Puttonen. Samana päivänä oli purettu Pellon ja Kolarin yhteinen Länsirajan riistanhoitoyhdistys.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pekka Romakkaniemi ja hän toimi tässä tehtävässä vuosina 1973-1989. Hänen jälkeensä puheenjohtajina ovat olleet Antero Alanko (1989-1995), Erkki Muukkonen (1995-2009) ja Veli-Pekka Korteniemi (2009-2012) sekä Pasi Romakkaniemi (2012-2021). Vuosikokouksessa 2021 puheenjohtajaksi valittiin Hanna-Mari Romakkaniemi.
Perustamisen jälkeen ei heti valittu toiminnanohjaajaa, vaan sihteerinä toimi Matti Nousiainen. Ensimmäiseksi toiminnanohjaajaksi valittiin vuonna 1975 Teemu Kuparinen (1975-1987). Hänen jälkeensä tointa hoiti pitkään Teuvo Harju (1987-2007). Vuoden 2008 alusta toiminnanohjaajaksi valittiin Airi Pantsar ja hän luovutti tehtävän vuonna 2011 Tapani Kankaalle. Vuoden 2012 elokuussa toiminnanohjaajana aloitti Maija-Liisa Pakisjärvi.
Riistanhoitoyhdistys on riistahallinnon paikallistason yksikkö, joka toimialue on yleensä yhden tai kahden kunnan alue. Pellon riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alueena on Pellon kunta, jonka pinta-ala on noin 173 740 ha.
Pellon riistanhoitoyhdistyksen jäseniä ovat kaikki riistanhoitomaksun suorittaneet alueen metsästäjät. Vuonna 2019 kortin lunastaneita oli 1138.
Riistanhoitoyhdistysten toiminta rahoitetaan pääasiassa metsästäjiltä kerättävillä riistanhoitomaksuvaroilla. Riistanhoitoyhdistyksen käytännön toimintaa hoitaa toiminnanohjaaja. Toiminnanohjaajan toimi on sivutoiminen.
Tehtävät
Riistanhoitoyhdistyksen julkiset hallintotehtävät ovat:
1) metsästyslaissa tarkoitettujen ampumakokeiden sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta v.22) riistavahinkolain 25 §:ssä tarkoitettuihin maastotarkastuksiin osallistuminen;
3) metsästyslain noudattamisen valvonnasta vastaavien viranomaisten avustaminen metsästyksen valvonnassa; sekä
4) muut riistanhoitoyhdistykselle tämän tai muun lain mukaan kuuluvat julkiset hallintotehtävät.
Riistanhoitoyhdistyksen muut tehtävät ovat:
1) kestävän riistatalouden edistäminen;
2) kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen;
3) riistanhoidon, riistaeläinkantojen kestävyyden ja elinvoimaisuuden sekä riistan elinympäristöjen
hoidon ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen;
4) metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyvien asiantuntija-, koulutus- ja neuvontapalveluiden tuottaminen sekä näihin liittyvä tiedotus ja viestintä; sekä
5) muiden sille säädettyjen tai maa- ja metsätalousministeriön tai Suomen riistakeskuksen määräämien tehtävien suorittaminen.
Riistanhoitoyhdistysten työjärjestys (1.1.2012 voimaantullut)